Arkivinkkejä

LAPSIARKI

Lapsiarki kaikkine kiireineen voi olla kuormittavaa. Siihen kuinka kuormittavaa siitä tulee, voi vanhempi omalla toiminnallaan paljon vaikuttaa. Seuraavaan on koottu vinkkejä muutamista ihan tavallisista asioista joilla perheen arjesta saa paremmin toimivaa. Tässä on erityisesti keskitytty alle kouluikäisiin, mutta samat asiat pätevät pitkälle myös isompiin lapsiin ja jopa perheen aikuisiin.

VUOROKAUSIRYTMI

Vuorokausirytmi kuulostaa tylsälle, mutta jos se ei ole kunnossa, se rasittaa koko perhettä.

Uni on jokaiselle tärkeää ja erityisen tärkeää se on kasvavalle lapselle. Hyvä uni koostuu säännöllisistä nukkumaanmeno ja ylösnousuajoista. Unen tarve on yksilöllistä, mutta säännöllisyys on tärkeää, eikä siitä ole hyväksi kovin paljon poiketa edes viikonloppuina tai loma- aikoina.

Vuorokausirytmiin kuuluvat niin ikään säännölliset ruoka-ajat jotka voivat vaihdella jonkin verran sen mukaan onko kyseessä hoitopäivä tai vapaapäivä. Arkea kuitenkin helpottaa se jos ne eivät kovin paljon ajallisesti poikkea toisistaan.

AIKUINEN PÄÄTTÄÄ

Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys sitä riippuvaisempi hän on aikuisesta. Vauvaikäinen on täydellisesti aikuisesta riippuvainen. Kun lapsi kasvaa hän oppii uusia asioita ja samalla omatoimisemmaksi. Vähitellen hän oppii itse puhumaan, syömään, käymään potalla, kuivaksi jne.

Kun lapsi edelleen kasvaa, hänelle kehittyy vähitellen omaa tahtoa. Tähän liittyy myös niin sanottu uhmaikä. Tässä vaiheessa vanhemmalle tulee helposti kiusaus antaa periksi lapsen vaatimuksille, jotka voivat olla melkoisten kiukunpurkausten sävyttämiä.

Vanhempien on hyvä jo ennen kuin uhmaikä, alkaa tehdä itselleen selväksi mitkä asiat ovat sellaisia jotka lapsi voi itse päättää ja mitkä taas ehdottomasti kuuluvat vanhempien päätösvaltaan.

Pienen lapsen voi antaa päättää yksinkertaisia asioita, kuten kahdesta vaihtoehdosta kumpi kirja luetaan, tai kumman väriset sukat tänään otetaan hoitoon. Sen sijaan vanhempi päättää milloin syödään, mitä syödään, mitä ruokaa ostetaan kaupasta, milloin mennään nukkumaan ja milloin on noustava, sekä mitä vaatteita puetaan päälle.

Jos lapsi joutuu päättämään asioista joihin hänellä ei ole vielä ikänsä ja tai kehitystasonsa puolesta ole edellytyksiä, voi se lapsesta tuntua ahdistavalle.

Kun lapselle karttuu ikää, taitoja ja kykyä kantaa vastuuta, voidaan hänelle sitä mukaa antaa myös lisää vapauksia.

Erittäin tärkeää on se, että vanhemmat esiintyvät yksimielisinä lapsensa kanssa keskustellessa. Jos toinen vanhemmista on johonkin asiaan sanonut ei, niin silloin toisen ei pidä sanoa kyllä.

Vanhemmilta vaaditaan sitkeyttä päättäväisyyttä ja johdonmukaisuutta, sillä jo pieni lapsi osaa taitavasti käyttää hyväkseen vanhempien epävarmuutta ja erimielisyyksiä saadakseen oman tahtonsa läpi. Jos näin käy toistuvasti, sitä jatkuu niin kauan kuin lapsi asuu kotona, voimistuen murrosiässä.

RUOKAILU

Päivähoidossa lapsilla on säännölliset ruoka-ajat. Samoin päivähoidossa opetellaan hyviä, myös toiset ruokailijat huomioon ottavia ruokailutapoja.

Ruoka syödään aina pöydän vieressä, ellei olla ulkona eväsretkellä. Pienemmät lapset istuvat syöttötuolissa ja isommat tavallisilla tuoleilla. Ruokailun aikana lapset eivät kuljeskele leipä kädessä ympäriinsä, vaan istuvat pöydän vieressä ruokailun ajan. Mikäli tarjottu lapsen ikätasolle sopiva ruoka ei miellytä, niin ei ole mitään syytä tarjota vaihtoehtoa.

Samoin periaattein kuin päivähoidossa on hyvä toimia myös kotona. Lapsi vierastaa luonnostaan uusia makuja ja aikuisen tehtävä onkin antaa hänelle vähitellen uusia makukokemuksia tarjoamalla ruokia joita hän ei ole aiemmin syönyt, niin että lapsen makuaisti vähitellen tottuu uusiin makuihin.

Jos lapselle annetaan jatkuvasti mahdollisuus vaihtaa tarjolla oleva ruoka toiseen, joka lasta enemmän miellyttää, johtaa se ennen pitkää lapsen ruokavalion kapenemiseen vain muutamaan ruokalajiin ja silloin voi käydä niin, että lapsi ei saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita. Äärimmillään ruokien valikointi voi johtaa siihen, että lapselle ei lopulta kelpaa juuri muu kuin makaroni ja ketsuppi. 

RUTIINIT

Lapsi haluaa tietää mitä seuraavaksi tapahtuu, se antaa turvallisuuden tunnetta ja siksi hän tarvitsee rutiineja. Rutiinit auttavat arjen sujumisessa ja ne alkavat heti aamulla herätessä ja ne jatkuvat päivän mittaan hoitoon lähtemisestä ja taas sieltä kotiin paluusta päivällisen, leikkimisen, iltapalan ja vaikkapa iltasadun lukemisen jälkeen nukkumaanmenoon.

RUUTUAIKA

Ruutuajalla tarkoitetaan kaikkia laitteita joita seurataan näytöltä kuten tv, älypuhelin, tabletti, tietokone, pelikonsoli ym. Ruutuajasta puhuttaessa vanhempien on syytä kiinnittää huomiota myös omaan ruutuajan käyttöön sillä pieni lapsi oppii ottamalla mallia aikuisista.

Vaikka vahvaa tieteellistä näyttöä ei vielä ole, ovat monet asiantuntijat sitä mieltä, että pieni lapsi ei tarvitse lainkaan ruutuaikaa ja isommatkin vain hyvin vähän. Testeissä on mm. havaittu että lapsi ei osaa erottaa kaksi ja kolmiulotteista maailmaa.

Lapsen ei ole syytä oleilla huoneessa missä aikuiset katsovat televisiosta omia ohjelmiaan. Jos isompien lasten annetaan katsella ohjelmia, niin silloinkaan ruutuaika ei voi olla rajoittamaton. Niin ikään ikärajat eivät ole turhanpäiten laadittuja.

Vanhempien tehtävä on pitää huolta siitä että lapsen ruutuaika ei haittaa lapsen suotuisaa kehitystä. Pienen lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat aikuiskontakteja joihin liittyy läheisyys ja katsekontaktit. Lasten on tärkeää kuulla aikuisten puhetta oppiakseen itse puhumaan. Aitoa puhetta koneääni ei kykene korvaamaan.

Kirjan lukeminen lapselle antaa sekä aikuiskontaktin, että auttaa puheen kehityksessä.