Created by potrace 1.15, written by Peter Selinger 2001-2017

Päivähoitosopimus

PÄIVÄHOITOSOPIMUKSEN TEKO JA LOMAKKEENTÄYTTÄMINEN

Y-TUNNUS

Hoitajalla on Y-tunnus ja sen voimassaolon vanhemmat voivat tarkistaa osoitteesta ytj.fi.

 ENNAKKOVALMISTELUT

Kun saavut tekemään yksityisen perhepäivähoitajan kanssa päivähoitosopimusta, varaa siihen liittyvien asioiden selvittelyyn ja lomakkeen täyttämiseen riittävästi aikaa. Tunti on ehdoton minimi. Uuden lapsen sopimuksissa menee helposti kaksi tuntia.

HOITOSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN

Hoitaja lukee kohta kohdalta sopimusta ääneen ja jokaisessa kohdassa keskustellaan, mitä mikin asia oikeasti tarkoittaa. Jos sen jälkeen jää vielä jotain epäselvää kysy hoitajalta

VARAHUOLTAJA

Varahuoltajaksi voidaan merkitä esimerkiksi mummi, kummi tai joku muu luotettava henkilö, joka voi hakea lasta hoidosta jos lapsi sairastuu kesken päivää, tai jos huoltaja on muuten estynyt hakemaan lasta. Varahuoltajalle ei luovuteta lasta ilman vanhempien lupaa. Tässä yhteydessä on syytä keskustella siitä, kerrotaanko varahuoltajalle päivän tapahtumista vain yleisellä tasolla ja yksityiskohdat vain vanhemmille, vai voiko varahuoltajille kertoa kaikkea hoitosuhteeseen ja hoitopäivään liittyvä.

LAPSEN HOITOAIKA

Lapsen hoitoaika on vanhemman työaika mihin lisätään riittävä matka ja kelivara. Lapsi pyritään hakemaan hoidosta mahdollisimman nopeasti. Hoitosopimukseen on kirjattu lapsen hoitoaika, eivätkä vanhemmat saa viivyttää tarpeettomasti oman lapsen noutoa hoidosta sillä verukkeella että joku muu lapsi jää vielä hoitoon. Hoitajan ryhmässä voi eri lapsilla olla toisenlainen hoitoaika.

Sovittua hoitoaikaa noudatetaan molemmista päistä. Lapsen tullessa hoitoon aamulla ennen hoitosopimukseen merkittyä aikaa, tai iltapäivällä haettaessa sovitun hoitoajan jälkeen, on hoitaja oikeutettu ylityökorvaukseen. Joskus tiedossa on etukäteen tilanteita, jolloin vanhemman pitää olla töissä aiemmin tai myöhemmin töiden jälkeen. Näistä tapauksissa on sovittava hoitajan kanssa etukäteen siitä, sopiiko tämä poikkeus hoitajalle. Jos se hoitajalle sopii niin silloin ei välttämättä veloiteta ylityökorvausta.

Jos lapsen haku myöhästyy säännöllisesti voi olla syytä tarkistaa olisiko tarpeen muuttaa hoitosopimusta ja siirtyä seuraavaan aika ja maksuportaaseen.

Vuorotyötä tekevälle tulee joskus tilanteita, että vuoro pitää vaihtaa syystä tai toisesta, tai tehdä ylimääräinen vuoro. Näissä tilanteissa vanhemman tulee kysyä etukäteen hoitajalta, sopiiko hoitoajan muutos hänelle.

RUOKAILU JA ULKOILU

Lapselle kuuluu yleensä kokopäivähoitoon aamupala, lounas ja välipala, mutta joskus aamupala jää pois ja lapsi tarvitsee päivällisen hoidossa. Jos lapsi syö aamupalan tai välipalan kotona, tästä ei hoitomaksusta anneta vähennystä. Kokopäivähoitoon lasketaan kuuluvan kolme ateriaa ja puolipäivähoitoon yksi ateria.

Hoitaja on vastuussa ulkoilusta. Isomman lapsen, esim. esikoululaisen voidaan sopia voivan ulkoilla ilman hoitajan läsnäoloa sovitulla alueella. Hoitosopimukseen voidaan sopia ulkoilun valvojaksi myös esim. hoitajan puoliso,

LEPOAJAT, KERHOTOIMINTA JA KULJETUKSET

Lapsen lepoajat määritellään sopimuksessa. Lepo auttaa lasta jaksamaan koko päivän ja vielä illan kotona vanhempien kanssa.

Monilla alueilla esim. seurakunnat järjestävät päiväkerhoja, jossa lapsi oppii olemaan isommassa ryhmässä ikäistensä lasten kanssa. Usein nämä kerhot ovat kahtena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan.

Jos kerhopaikka on lähellä, voidaan kuljetukset jakaa vanhemman ja hoitajan välillä parhaiten soveltuvalla tavalla. Jos, hoitaja kuljettaa, tulee hänellä siinä tapauksessa olla autossaan asianmukaiset turvalaitteet jokaiselle lapselle. Autolla kuljettaminen vaatii vanhempien kirjallisen luvan, joka merkitään hoitosopimukseen. Hoitajan ei kuitenkaan ole suositeltavaa ajaa autolla lasten kanssa enempää kuin on välttämätöntä.

Jos hoitajalla ei ole mahdollisuuksia kuljettaa lasta kerhoon, on vanhempien velvollisuus huolehtia kuljetuksista molempiin suuntiin. Päiväkerhosta aiheutuvat kustannukset kuuluvat vanhemmille.

Kerhoaika lasketaan hoitoajaksi.

LAPSI SAIRASTAA

Sairaan lapsen paikka on AINA kotona, ei päivähoidossa. Hoitoon tuotaessa lapsen on oltava ulkoilukelpoinen ja kuumeeton ilman kuumetta alentavia lääkkeitä.

Kuumeen jälkeen tarvitaan yksi kuumeeton päivä ilman kuumetta alentavaa lääkettä kotona.

Vatsataudin jälkeen pitää olla kotona yksi sellainen päivä, jolloin vatsa on toiminut normaalisti. Lasta ei saa tuoda hoitoon myöskään siinä tapauksessa, jos kotona joku muu perheenjäsen sairastaa vatsatautia.

Jos lapsella tai lapsen perheessä on syytä epäillä herkästi tarttuvaa virustautia, lasta ei missään tapauksessa saa tuoda hoitoon ennen lääkärin antamaa lupaa.

Virustauti voi merkitä myös sitä, että koko perheen on vietettävä viranomaisten määräämä aika karanteenissa.

HOITAJA SAIRASTAA

Hoitajalla on oikeus 1-3 päivän sairauslomaan palkallisena. Palkallista sairauslomaa ei kuitenkaan voi käyttää etukäteen tiedossa olevaan lääkärissä käyntiin, vaan pitää olla kyse yllättävästä ja äkillisestä sairastumisesta. Hoitajan oman lasten sairauksien vuoksi hoitajalla ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan.

Hoitajan oman lapsen sairastaessa hoitaja voi ottaa hoitolapset hoitoon. Oman lapsen sairastumisesta on ilmoitettava hoitolasten vanhemmille, niin että he voivat tehdä päätöksen, haluavatko tuoda oman lapsensa hoitoon.

VAKUUTUKSET

Jokaisella lapselle tulee olla oma, vanhempien maksama tapaturmavakuutus mahdollisten tapaturmien varalta. 

Hoitaja on vastuussa hoidossaoloaikana lapselle aiheutuvasta ja lapsen aiheuttamasta vahingosta vahingonkorvauslain mukaan. Tapaturmat korvataan tapaturmavakuutuksista. Yhdistys suosittelee hoitajalla perhepäivähoitajan vastuuvakuutusta.

 PÄIVÄHOITOMAKSU

Yleensä hoitosopimus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi. Määräaikaista sopimusta käytetään, kun tiedetään ennalta hoitosuhteen kesto

Hoitomaksu on se kokonaissumma, jonka hoitaja saa tietyn lapsen hoitamisesta kokonaisuudessaan. Siihen lasketaan yhteen kaikkien tahojen (kunta, Kela, tms.) maksamat summat. Hoitomaksu merkitään AINA kokonaisuudessaan hoitosopimukseen, vaikka ei vielä olisi tiedossa, minkä osuuden maksaa joku muu taho

Hoitomaksu on useimmiten kuukausimaksu, mutta tilanteissa, joissa lapsen hoidon tarve ei ole säännöllistä ja päivittäistä, voidaan käyttää päivämaksua, tai jotain muuta yhdessä sovittua ja sopimukseen selkeästi kirjattua maksuperustetta. Hoitomaksuun sisältyy kulukorvaus, joka on korvausta lapsen ruuasta, askarteluvälineistä, leluista, vedestä, sähköstä ym. Verohallitus määrittää kulukorvauksen määrän vuosittain takautuvasti.

Hoitosopimukseen sovitaan eräpäivä, jolloin hoitomaksun tulee viimeistään olla maksajan pankkitilillä. Maksupäiväksi valitaan kummallekin osapuolelle sopiva eräpäivä. Päivän voi sopia melko vapaasti, mutta periaate on se että hoitomaksu maksetaan samana päivänä joka kuukausi.

Hoitomaksusta on sovittu euromääräinen viivästymismaksu joka on kertakorvaus, jos maksu maksetaan myöhässä.

Hoitajan ansiot koostuvat hoitomaksuista, joista vähennetty ensin kulukorvaukset. Lapsen poissaoloista hoitomaksusta ei tehdä vähennyksiä silloin kun lapsi on hoitajasta riippumattomasta syystä poissa hoidosta. Sillä ei ole merkitystä tämän asian suhteen, mikä on poissaolon syy. Hoitaja on kuitenkin ollut valmis ottamaan lapsen hoitoon, joten hoitomaksu kuuluu hoitajalle. Hoitosopimuksessa on merkitty erikseen ne tilanteet jolloin hoitomaksuvelvollisuus lakkaa.

Vanhemmat maksavat hoitomaksun automaattisesti hoitajan hoitosopimuksessa ilmoittamalle tilille. Hoitosopimuksesta ilmenee vanhempien maksettava osuus ja eräpäivä.

Laskuja ei erikseen kirjoiteta

LOMAT

Myös lapsella on oikeus lomaan. On vanhempia, jotka pitäisivät lapsensa hoidossa silloin kun ovat itse lomalla. Loma on tärkeä myös lapselle, joten loma-ajoista on hyvä keskustella hyvissä ajoin keväällä. Varhaisessa vaiheessa perheet pystyvät paremmin vaikuttamaan omien lomiensa ajankohtaan ja varahoitojen tarve vähenee.

Yleensä hoitajan loma-aika on vanhemmille maksuton, mutta yhteiskunnan tuet tulevat hoitajalle koko ajalta. Toki jokainen voi sopia hoitosopimuksessa asiasta omalla, molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

IRTISANOMINEN

Irtisanomisaika on syytä määrittää aina. Yleisin irtisanomisaika on yksi kuukausi. Yhteisestä sopimuksesta voidaan sopia pidempi tai lyhyempi aika. Irtisanomisaika sitoo molempia osapuolia. Hoitajan irtisanoessa hoitosuhteen hän on velvollinen joko hoitamaan tai järjestämään varahoidon irtisanomisajaksi.

Vanhemmat ovat velvollisia maksamaan irtisanomisajan hoitomaksun riippumatta siitä, onko lapsi irtisanomisaikana hoidossa vai ei. Lapsen siirtyessä muualle hoitoon, tulee vanhempien maksettavaksi koko hoitomaksu, eli oman osuuden lisäksi myös mahdollinen yhteiskunnan tms. maksuosuus.

Jos vanhemmat lopettavat hoitosuhteen varoittamatta hoitajaa etukäteen, kuuluu hoitajalle maksaa irtisanomisajan hoitomaksu. Irtisanomisajalta ei välttämättä tule yhteiskunnan (kunta/ Kela tms.) tukea lainkaan. Hoitomaksu jää siinä tapauksessa kokonaisuudessaan vanhempien vastuulle. Sama tilanne on myös silloin jos lapsi ei aloitakaan hoidossa, vaikka asiasta on kirjallisesti sovittu.

Hoitaja voi ulkoistaa maksusaatavien perinnön perintätoimistolle, joka perii maksamattoman hoitomaksun vanhemmilta perintäkuluineen.

 ERIKOISRUUAT JA VAIPAT

Lapsen tarvitsemat vaipat ja erikoisruuat vanhemmat korvaavat hoitomaksun lisäksi. Yleensä vanhemmat tuovat vaippapaketit, äidinmaitovastikkeet, kauramaidot ym. tullessaan. Hoitaja ilmoittaa hyvissä ajoin, kun vaippapaketti alkaa tyhjentyä ja vanhemmat tuovat uuden ennen kuin vaipat loppuvat.

VAITIOLOVELVOLLISUUDET

Hoitajalla on vaitiolovelvollisuus hoitolapsen perheen asioista. Tämä vaitiolovelvollisuus jatkuu myös hoitosuhteen jälkeen. Hoitaja voi keskustella lasta koskevista asioista toisen vaitiolovelvollisuuden piirissä olevan henkilön kanssa, kuitenkin niin ettei lapsen henkilötietoja kerrota.

Vanhemmat joko antavat luvan tai kieltävät keskustelut lapsesta päivähoidon eri yhteistyötahojen, esim. neuvola kanssa. Hoitajan velvollisuus on aina keskustella huolenaiheistaan ensin vanhempien kanssa ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttä ja pyytää apua esim. neuvolasta.

MUUTA HOITOSUHTEESEEN LIITTYVÄÄ

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kohtaan johon kirjataan kaikki muut hoitosuhteeseen liittyvät asiat. Ellei lapselle ole kirjattu allergioita, eivät vanhemmat viikon jälkeen voi edellyttää hoitajan antavan lapselle erityisruokavalion mukaista ruokaa.

Elämänkatsomuksen tietäminen on eduksi hoitosuhteessa. Jos hoitajan ja vanhempien elämänkatsomukset ovat erilaiset, on vanhempien hyvä kertoa omasta elämänkatsomuksestaan ja sen eroavuuksista hoitajan elämänkatsomukseen nähden. Ylös tulee kirjata, jos elämänkatsomus rajoittaa joitakin asioita (ruokarukous, juhlien vietto, joulu).

Jos vielä jää asioita, jotka jollakin tavalla vaikuttavat hoitosuhteeseen, ne kirjataan kaikki hoitosopimukseen. Hoidon määrä tai muoto saattaa muuttua sovitun ajan jälkeen. Tai on etukäteen tiedossa joku muu tuleva asia.

Jos asiaa on enemmän kuin hoitosopimuksessa on tilaa, voidaan laatia erillinen hoitosopimuksen liite. Tästä kirjataan maininta alkuperäiseen hoitosopimukseen.

Molemmat vanhemmat lukevat hoitajan täyttämän sopimuspaperin ja hoitaja lukee vanhemman täyttämän lomakkeet. Jos molemmat lomakkeet osat samansisältöiset ja yhtenevät, sopimuspaperit allekirjoitetaan jonka jälkeen ne sitovat molempia osapuolia.

 YKSITYISEN PERHEPÄIVÄHOIDON VALVONTA

Hoitosopimukseen merkitään se perhehoitoa valvova kunnan viranhaltija, jonka vastuulla on valvoa myös yksityisiä perhepäivähoitajia. Laki velvoittaa jokaisen aloittavan hoitajan ilmoittautumaan omaan kuntaan ja kunnan työntekijän pitäisi käydä hoitajan kotona tekemässä ns. kotitarkastus.

Ensisijaisesti kaikista asioista on syytä keskustella ensin hoitajan ja huoltajan välillä. Jos, tämä ei kuitenkaan tuota tulosta, valvovaan viranomaiseen voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, jos on syytä epäillä, ettei annettu päivähoito vastaa sille asetettuja valvovan viranomaisen vaatimuksia.

YKSITYISET PERHEPÄIVÄHOITAJAT LOHJA